Onnellisuus on

Tunnelmointia Epilässä

Miun tän vuoden jouluaatokset ovat selkeästi olleet hyvin samanlaisia. Ne ovat pyörineet lähinnä kysymyksen "Onko elämäsi miellyttävää tällä hetkellä ja nautitko elämästäsi" Haluaisinko mie muuttaa jotain vai onko tällä hetkellä kaikki ihan hyvin. On nimittäin hyvin jännittävä herätä aamulla siihen ettei tiedä onko miulla kaikki hyvin vai eikö ole. Onnellisuus ja siihen liittyvät asiat ovat olleet miulle aina vaikeita asioita käsiteltäviksi. Kiinnitän liikaa huomiota siihen millaista elämää muut elävät ja uskottelen liiankin usein itselleni, että jos mie jaksaisin opiskella yhtä ahkerasti kuin ystäväni tai jos olisin saanut työpaikan ja tekisin töitä olisin onnellisempi.

Voiko olla onnellinen ja tyytyväinen elämäänsä vaikka olisikin vain kotona eikä tavallaan "pyörittäisi" yhteiskuntaa eteenpäin? Onko sallittua nauttia siitä, että saa mennä nukkumaan niin myöhään kuin haluaa ja samoin myös herätä vaikka keskipäivällä jos nukuttaa? Vai pitäisikö sitä jaksaa herätä aamulla klo 05:00, että ehtii varmasti käydä suihkussa, syödä aamiaisen, käydä lenkillä, laittaa hiukset ja meikin ja sitten pirteänä klo 08:00 kouluun tai töihin? 

Mie en oo oikeastaan koskaan innostunut opiskelusta tai työnteosta. Tai noh ellei noita työkkärin työkokeiluja lasketa sillä ne olivat miusta mukavia ja opettavaisia kokemuksia. Oon mie miun terapeutinkin kanssa puhunut monta kertaa siitä miten miulla on aina vähän vääränlainen asenne koulunkäyntiin ja opiskeluun. Minkä mie sille oikeasti voin, että saan enemmän mielihyvää kotona oleilusta, kirjojen lukemisesta, tv-sarjojen/ elokuvien katselusta ja videopelien pelaamisesta kuin siitä että istun klo 08:00-16:00 koulussa kuuntelemassa luentoja. 

Minne sinun elämäsi junaraide vie?

Ps. Enää 12 yötä jouluun! Olkaa onnellisia siitä mitä teillä on älkääkä siitä mitä teillä voisi olla. Rakastakaa ihmisiä ympärillänne ja kerätkää lähellenne onnenmurusia ja leipokaa niistä yhdessä ystävien ja perheen kanssa onnenpipareita, joilla voitte sitten herkutella jouluaattona <3

Jouluisia muistoja

=^_^=

Aloituskuva varmaan kertookin jo aika paljon. Miulla on siis synttärit tuossa 8.12 ja 25 vuotta tulee jo mittariin. Eihän se toki paljoa ole, mutta sentään neljännesvuosisata. Mie kävin vaan tässä tänään hiljaa itsekseni miettimään, kun kävelin koululta kotiin et mitä mie oon saanut aikaiseksi.

En mie kyllä uskonut, että oisin 25 vuotiaana ilman työpaikkaa. Siis ihan oikeasti. Kyllä mie taisin vielä joskus yläasteen alussa olla täysin varma siitä, että miulla on 25 vuotiaana jonkinsortin työpaikka ainakin. Noh ei oo työpaikkaa ei ja tässä sitä opiskellaan taas ammattia, kun vuonna 2011 en saanut opiskeluja loppuun Imatralla.

On ollut melkoinen vuoristorata tää miunkin elämä. Lapsena sitä oli aina niin onnellinen, kun oli samana kuukautena synttärit sekä jouluaatto sillä mie kuitenkin täytin vuosia aina joulukuun alussa enkä lähellä jouluaattoa niin sain sitten kahdet lahjat joulukuussa.

Joulut "menetti merkityksensä" miulle, kun olin 17 vuotias. Muutin silloin omilleni ja en mie tiiä. En vaan osannut enää riemuita joulusta. Vihasin joululauluja, joulukoristeita, joulukortteja sekä jouluperinteitä. Miuta ahdisti, kun kaikki olivat koko päivän perheidensä kanssa jouluaattona ja joulupäivänä eikä kukaan voinut viettää miun kaa aikaa. Itseasiassa näin taisi olla jopa silloin jo kun mie olin pieni. Mein perhe, kun ei voinut sukulaisten luona vierailla jouluisin kun asuttiin aina niin kaukana muista niin meille tavallaan riitti se kun oltiin yhdessä se jouluaatto. Joulupäivänä sai periaatteessa meillä jo mennä viipottaa miten halusi, mutta ei siitä oikein mitään tullut kun kukaan kaveri ei ikinä ollut kotona tai sitten niiden luokse ei saanut edes mennä kyläilemään.

Löysin joulun uudelleen vuonna 2009. Olin alkanut seurustelemaan Joonaksen kanssa silloin. Hää tykkäsi joulusta (ei nyt mikään jouluintoilija, mutta tykkäsi enemmän kuin mie) ja jotenkin mie siinä mukana sitten pikkuhiljaa opin pitämään joulusta. 2010, 2011 ja 2012 joulut vierailtiin aattona molempien vanhempien kodeissa. Sitten vuoden 2012 joulun jälkeen miun päässä jotenkin naksahti ja ilmoitin Joonakselle, että mie haluan alkaa luomaan mein pikku perheen omia jouluperinteitä.

Niinpä me sitten 2013 vietettiin ensimmäistä kertaa jouluaattoa ihan kahdestaan (No toki Marskikin oli mukana ^_^) ja se oli ihanaa <3 Tehtiin yhdessä jouluruuat, katsottiin telkkarista jouluohjelmia ja avattiin lahjoja. Oli kaikenkaikkiaan niin ihana joulu. Joulupäivänä sitten vierailtiin vanhempien luona.

Meidän jouluateria viime vuodelta :)

Nää oli tapaninpäivän herkkusia :)

Ja joulukuusikin meillä oli!

 Tänä vuonna on aikalailla samat suunnitelmat. Ollaan ihan oman pikkuperheen kanssa täällä :) Ihanaa, kun on vähän satanut lunta ettei oo niin ankeat maisemat tällä hetkellä.

Ei tässä ihmeempiä ollutkaan. Seuraavaksi varmaan päivittelen Tampereen reissusta. Lähdetään Joonaksen kanssa nyt viikonlopuksi kavereita moikkaamaan <3

Rakasta itseäsi

Lisää kuvateksti

Tänään Joonas sattui ottamaan miusta kuvan, jossa miulla on uusi paita päällä. En yleensä tykkää ollenkaan kuvista joita miusta otetaan, jos en ole laittanut hiuksia, meikannut tai muutenkin moneen kertaan tarkistanut ettei kuvassa näy mitään mikä on miusta rumaa.

Tänään kuitenkin tapahtui jotain miun päässä, kun katsoin kuvaa jonka Joonas miusta otti. Olin juuri tullut kaupasta ja kävellyt siis aika reippaalla tahdilla. Selkä oli hiestä märkä, tukka sekaisin ja naama punoitti. Joonas otti kuvan vain siksi, että itse näkisin miltä paita näyttää miun päällä. Ensin itsekkin katsoin et "No jopas on taas läski nainen siinä kaikkine makkaroineen ja läskeine käsivarsineen"mutta sitten kun hetken päästä katsoin sitä uudestaan totesin et "No hitto. Tuohan on ihan kiva kuva ja en mie kai niin kauhealta näytä"

Sitten klikkas varmaan uudestaan päässä, koska laitoin kuvan faceen. Joonaskaan ei ollut uskoa silmiään, kun näki et laitoin sen sinne. Hää kyllä totes olevansa ylpeä miusta, koska hänkin vaan haluaa et mie oikeasti tajuan olevani kaunis juuri sellaisena kuin olen.

Monien mielestä varmaan olen ylipainoinen ja miun pitäisi laihduttaa ainakin 30 kiloa. Oon mie kai itsekkin sitä mieltä vielä monta vuotta, mutta mie kyllä haluaisin rakastaa vartaloani juuri tällaisena. Mie en elä kovinkaan epäterveellisesti ja jaksan kuitenkin kävellä kauppaan ja muuallekin ilman et miun pitää aina olla kyselemässä, että veisikö joku miut sinne minne pitää nyt päästäkään.

Hurjana ajatuksena myös tänään satuin katselemaan xl-mallien sivustoja. Miun kasvoja kun on kuitenkin kehuttu ja voisin luulla, että siinä olisi yksi tapa miun tajuta olevani kaunis. Ihailen xl-malleja, koska he näyttävät muille että isokin voi olla kaunista. Miuta ahdistaa katsoa hoikkia ylimeikattuja naisia, koska itselleni tulee aina ajatus siitä että miunkin pitäisi olla sellainen.

Noh jääköön nämä ajatukset muhimaan ja jos joku valokuvaaja innostuu niin saa heittää toki yhteistyöideoita :)) Lopuksi vielä se miun kuva minkä laitoin tänään faceen sekä yksi xl-mallikuva joka on miusta todella kaunis :)

Semmoinen :)

Kauniita naisia :) <3

GB part two

<3

Wells, Wells, Wells. Ihana paikka. Rakastuttiin molemmat tuohon seitsemän kertaa Lappeenrantaa pienempään paikkaan, joka on kaupunki vain sen takia et siellä sattuu olemaan yksi Iso-Britannian suurimpia ja vanhimpia katedraaleja eli Cathedral Church of St. Andrew. Tässä vielä Wikipedia artikkeli kyseisestä katedraalista Wells Cathedral .Sen lisäksi, että kaupunki oli ihana niin mein emäntä tuolla Ashford Bed & Breakfastissa oli niin "lovely" kuin olla voi. Ekana iltana hän jopa pesi meidän pyykkiä samalla kun pesi oman tyttärensä pyykit.

Ensimmäisenä iltana (perjantai) haettiin vaan paikallisesta marketista pullo punkkua ja ruokaa, koska mie olin niin väsynyt ja huonovointinen. Seuraavana päivänä (lauantai) joka oli se ensimmäinen kokonainen päivä tässä ihanassa kaupungissa me käytettiin siihen, että kierreltiin Hot Fuzz- elokuvan kuvauspaikkoja ja käytiinpä myös katsomassa Bishop's Palacen puistoalueet. Sunnuntaina käveltiin Wookey Hole nimiseen paikkaan ja pääsimme tutustumaan upeaan luolaan. Wookey Hole Caves, tässä taas linkkiä mistä saa lisää tietoa.

Lopuksi mie laitan nyt vaan kuvia :)

Maailman ihanin peti <3

Yleisnäkymää mein pikkukodista

Markettimuonaa!

Valmiina kaupungille!

Wellsin kirkko oli myös melkoisen upea

Upeita yksityiskohtia

Niin et tää tosiaan oli vain kirkko :D

Ja siinä Wellsin katedraali <3

Sipi radalla :3

Local pub!

Hot Fuzz <3 

Katedraalin yksityiskohtia <3

Tämäkin kohta katedraalista <3

Jos nyt sitten vielä tämä loppuun. Eli King's Crossin asema <3

<3<3<3

^_^

Sipi ja pojat 

Noin. Oli niin upea reissu, että lähtisin Wellsiin koska vain uudestaan. Lontoosta en niinkään innostunut, ainoastaan siitä King's Crossin asemasta :)

GB part one

Matka kohti Iso-Brittaniaa alkaa

No huh hei olipahan reissu. Oltiin siis viikko Iso-Brittaniassa ja reitti oli seuraava: Lontoo-Cardiff-Bristol-Wincanton-Wells-Lontoo. Reissuun kuului monta pitkää bussireissua, muutama metroseikkailu ja yleistä "eksymistä" rinkat selässä. Mietin pitkään, että miten mie tän blogitekstin koostan ja päädyin päiväkirja tyyliseen ratkaisuun joten brace yourself täältä pesee. Teen päivityksen kahdessa osassa sillä Wells ansaitsee täysin oman päivityksen kunhan oon kasannut ajatukseni :)

14.10.2014 (Helsinki-Lontoo)

Lähdettiin Lappeenrannasta kahden ystävämme Emmin ja Sinin kyyditsemänä yöllä noin klo 02:45 kohti Helsinki-Vantaan lentoasemaa.

Ihanat <3

Joonas valmiina reissuun!

Totorot mukana <3

Totorot ja mie <3 

Lento meni aikalailla maisemia tiiraillen ja selfieitä ottaen, kun Joonas otti lennon aikana nokoset. Saapuminen Gatwickin lentokentälle oli jotain shokin ja yleisen sekaannuksen välimaastoa, kun molempia väsytti ja englannin puhuminen ei oikein meinannut sujua :D Matkaan kuitenkin päästiin edullisesti ja iso kiitos sille ihanalle virkailijalle, joka neuvoi meitä :) Ensimmäinen majapaikkahan oli London Backpackers ja nukuttiin siis noin kymmenen muun reissaajan kanssa samassa "dormissa"

Miun nukkumapaikka oli tuo ylempi ja Joonaksen alempi

Sängyt olivat tällaisia kolme kerroksisia kerrossänkyjä :D

Ensimmäisenä päivänä seikkailtiin metrolla ja käytiin juomassa paikallisessa pubissa oluet. Mentiin melko aikaiseen nukkumaan, koska molempia väsytti todella paljon.

Paikallinen Guinness oli herkkua ja halpaa :3

Käytiin mm. Brent Crossin kauppakeskuksessa :)

Nämä vanhat katukyltit oli ihania <3 

Joonaskin sai vihdoinkin kahvia vaikka sanoi et se olikin enemmän lattea kuin kahvia mut kelpasi silti ;)

15.10.2014 (Lontoo-Cardiff)

Lontoossa käytiin aikalailla vain syömässä ennen kuin pitkä (melkein neljä tuntia) kestävä bussimatka kohti Cardiffia alkoi. Matka oli todella edullinen (yhteensä 12£) Megabussilla. 

En toivu koskaan tuosta juuston määrästä miun pulled pork-hot dogin päällä :D

Joonas otti ihan vaan Brittiläisen aamiaisen :P

Nömadin henkilökunta oli aivan mahtava ja sijainti hyvä. Harmi vain, että paikassa oli todella paha homeongelma ja mie sain hirmuiset allergiaoireet eli nenä meni tukkoon, kurkku oli kipeä ja muutenkin inhottava olo :(

Paikallinen pubi (Rummer tavern) oli aivan ihana <3

16.10 (Cardiff-Bristol)

Cardifsissa mein oli alunperin tarkoitus käyttää tämä päivä siihen, että oltaisiin käyty Doctor Who Experiensissä, mutta se olikin uudistusten takia kiinni. Kierreltiinkin sen vuoksi Cardiffia sen mitä jaksettiin ottaen huomioon sen, että miulla todellakin oli hirmuisen huono olo Nömadin homeen takia. Bristoliin saavuttiin iltapäivällä ja sielläkin odotti ihan kauhea majapaikka :D Yövyttiin The Full Moon Backpackersissa, jossa oli pahempi homeongelma kuin Nömadissa. Kosteusvauriot näkyivät selkeästi ja mein "ihana privaattihuone" sijaitsi baarin terassin vieressä. Eli toisin sanoen, jos me ei oltais pidetty verhoja kiinni niin terassilla oleva nuoriso olisi voinut tuijottaa suoraan ikkunasta sisään. Noh onpahan sekin koettu :D Bristolin hoodit sen sijaan oli hienot !!

Cool m8!

Yo Brother!

Näitä taideteoksia oli kaikkialla

No ok. Jätehuolto ei ehkä toiminut :DD

Nonih. Wellsin päivitys sitten erikseen :) Jos vaikka lähtis kohta nukkumaan !

Unelmia ja haaveita

Tämä fiilis  miulla on ollut, kun kaikki muut ovat matkanneet Englantiin

Tällainen aihe tällä kertaa. Eli siis unelmat ja haaveet. Kaikkihan tietää sen tunteen, kun on lapsesta asti ollut ne tietyt jutut mitä haluaa tehdä sitten kun on aikuinen? Mie listaan tähän muutaman hyvän mitä haaveita ja unelmia miulla oli lapsuudessa ja teininä (ja mitä mie muistan, koska muistikuvat hämäriä).

1. Kun mie täytän 18v niin asun miun ystävän kanssa ausntoautossa ja me juodaan pelkkää piimää ja limsaa. Ruuaksi on irtokarkkeja. (Taisin olla jotain 8v tuolloin :D)
2. Miusta tulee kuuluisa näyttelijä
3. Muutan miun ystävän kanssa Pariisiin semmoiseen asuntoon, josta on suora näkymä Eiffel-torniin
4. Matkustan Transylvaniaan
5. Matkustan Englantiin
6. Muutan keskelle Lappia kauas hälinästä
7. Ihastun vampyyriin ja se vie miut pois kaikesta pahasta
8. Julkaisen miun runokokoelman
9. Mikäli en oo naimisissa silloin, kun täytän 40 niin menen naimisiin miun hyvän ystävän kanssa
10. Liftaamalla jonnekin kauas

No tuossapa oli joitain. Ensinnäkin miusta on uskomattoman ihanaa, että kohta 5 toteutuu ensi viikon tiistaina kun lähden puolisoni kanssa Englantiin, josta päästään siihen et menin naimisiin nyt 24 vuotiaana joten miun ei tarvitse lähteä ahdistelemaan Villeä mein yhteisestä "sopimuksesta" sitten 40 vuotiaana :D

Eipä näitä nyt osaa sen enemmin perustella. Kysykää ihmeessä, jos haluatte lisää inffoa tapahtuneista. Lopuksi taas miut tuntien muutama kuva ^_^

YEAH! 

Miun ja Joonaksen yks lempileffoista ja ens viikolla ollaan tuossa baarissa <3

Itsensä hyväksymisen vaikeus

Näin sen pitäisi mennä

Eli kirjoittelen taas asiasta, joka on miuta itseäni todella lähellä. Eli itsensä hyväksyminen sellaisena kuin mie oon. Tänään törmäsin sellaiseen "ota kuva itsestäsi juuri sellaisena kuin olet" facebook-juttuun ja siin on idea näyttää "kaikille" millainen on oikeasti. Ei siis meikkikuvia tai muutenkaan sellaisia kuvia joissa näkyy vain ne parhaat puolet itsestään.

Miun peilistä näkyi tänään tällainen otus

Siiitä sain sitten idean, että otanpa blogiin kuvia niistä osista itseäni joihin olen tyytyväinen ja yhden kuvan (tärkeää, että niitä on vain yksi!) mihin en ole tyytyväinen. Blogi on kuitenkin paaaaaaaljon julkisempi kuin facebook, jossa voi rajata et kuka siun päivityksiä näkee. No tässä niitä olisi.

Miun jalka on kokoa 37,5 ja se on miusta ihanteellinen koko naisen jalaksi. En tiedä miksi mut aina kun näen kenkiä, jotka ovat kokoa 42 tai jotain niin on hirmu isot miun mielestä :D Mut kivat nekin on!

Kädet <3 Oon aina tykännyt miun pienistä käsistä ja on hassua, kun kaikki sanoo siitä ^_^

Okei tää kuva on hassu. mut mie tykkään miun kaulasta :) Se on tommonen omalla tavallaan siro :)

Silmät. Monet on sanoneet et miun silmät ovat kauniit ja oon kyllä samaa mieltä :)

Sitten se kuva, joka on monien mielestä varmaan itsestäänselvyys :D Eli miun tissit. Mie tykkään omistani, tykätkää muutkin naiset omistanne <3

Nonih ja sitten se mistä en tykkää. Eli miun käsivarret. Tässä ne ei nyt näytä niin löllöiltä mut niitä mie jotenkin häpeän. Ehkä tässä onkin miun suurin homma et miten mie opin elämään näiden kaa :)

Tämmöinen päivitys. Nauttikaa syksystä ihanaiset ihmiset. Mie meen huomenna vääntää matikkaa koululle ja jos nyt saisin sit jossain vaiheessa sen matikan kokeen ja lääkelaskukokeen läpi. Ps. Ensi viikolla hope so lähdetään Joonaksen kanssa Britteihin <3