F30-31

En muista oonko kirjoittanut blogiin koskaan tästä miun hmm. sairaudesta? Luonteenpiirteestä? Diagnoosista? En oo hirveän rohkeasti koskaan uskaltanut julkiseen blogiin tästä kirjoittaa, koska olen pelännyt sen vaikutusta tulevaisuuden työhöni tai opiskeluihini. Nykyään kuitenkin on olemassa kokemuskouluttajia, jotka itse elävät sairauden kanssa ja pystyvät opettamaan muita eikä enää mielenterveyden ongelmat ole este opinnoille ellei ole niin sairas ja väsynyt ettei kykene koulussa käymään. 

Miullahan siis on tyypin II kaksisuuntainen mielialahäiriö.  Tarkoittaa siis sitä, että miulla vaihtelee masennuskaudet ja hypomaaniset kaudet. Miulla meni kauan aikaa saada tämä diagnoosi, koska hakeuduin juurikin hoitoihin yleensä aina vain masennuskausina. Ei sitä osannut aatella, että kohonnut mieliala ja tämmöinen häsellys ois ollut jotakin erikoista. Hypomania on maniaa lievempi jakso, jonka oireet muistuttavat maniaa mutta ne se on  asteeltaan selvästi lievempiä. Miulla on ollut joskus 17-18 vuotiaana maanisia jaksoja pari, mutta en muista oisko niitä ollut sen enempää.

Miten tää sit näkyy miun jokapäiväisessä elämässä? 

Sitä onkin vähän vaikeampi kuvailla. Selkeästi voin sanoa, että miulla on ollut pidemmän aikaa nyt hypomaaninen jakso sillä olen käyttänyt rahaa enemmän kuin olisin saanut. Niin ja viiniä tuli naukkailtua hieman liikaa tässä syksyn aikana. Kauhean vaikea nyt ajoittaa, mutta huomasin et esim jossain vaiheessa mie ostin hirveesti nyt kirjoja ja oon tällä hetkellä ihan "Voi hitto millo mie ehdin nää kaikki lukea?" Miun toimintakyky on ollut myös suurempi viime kuukausina. Oon jaksanut koulussa, oon tehnyt tehtävät ajallaan ja jaksanut vielä kaiken ohella olla sosiaalinen kavereideni kanssa. 

Nyt onkin sitten vaaka lähtenyt taas kallistumaan. Viime viikolla näin jo selkeästi oireita mielialan laskusta ja väsymyksestä. Yritin saada vaikka mitä aikaiseksi, mutta kaikki tuntu jotenkin tosi vaikealta. Lehtiä jakaessa lauantaina halusin kovasti pistää väsymyksen alkavan flunssan piikkiin mut tottahan toki mie jotenkin tajusin että huijaan itseäni. Puhun siis tästä osasta tätä hommaa eli masennuskaudesta. 

Otin ison rohkean askeleen tässä syksyllä, kun kerroin luokalleni (opiskelemme siis edelleenkin mielenterveys- ja päihdetyötä) että miulla on kaksisuuntainen mielialahäiriö. Meidän opettaja on opetustyönsä ohella myös yksityinen psykiatrinen sairaanhoitaja joten hän ymmärtää todella hyvin miuta. Muutamat luokkatoverit uskaltautuivat jopa kysymään kysymyksiäkin mut suurinosa oli vain hiljaa.

Juu en. Eli siis mie en syö lääkkeitä. Päätin se tuossa ööö. pari vuotta sitten? Lääkkeet sai miut vaeltavaksi zombiksi ja miun mieliala oli koko ajan tasainen. Ei ollut juu masennusta eikä ahdistusta, mutta eipä myöskään hirveästi iloisia hetkiä. Oli vaan tasaista ja pystyin siis kyllä toimimaan ihmisten kanssa oikein hyvin mut kun mikään ei tuntunut oikein erityisen miltään. Puhuin sitten silloin terapeuttini ja lääkärini kanssa, että haluaisin lopettaa lääkityksen. Tietenkin hyö oli ensin, että mitä ihmettä mie puhun mut sit kun selitin et mie oon lähestulkoon koko elämäni luovinut näiden hypomanioiden ja masennusten kanssa niin ehkä miun ois aika oppia kontrolloimaan niitä eikä elää niin et syön lääkkeitä että ne ei pääse kontrolloimaan miuta. 

Asia olisi täysin toinen, jos kärsisin maanisista kausista ja niin pahoista masennuksista etten edes pääsisi sängystä ylös. Mie oon tehnyt niska limassa töitä terapeuttini kanssa, että ollaan löydetty miulle keino hallita sairauttani. Siihen löytyi niin huikea keino kuin mindfullness. En käy siitä nyt sen enempää kirjoittamaan lukekaa netistä jos kiinnostaa, lyhyesti se on tietoista läsnäoloa itsensä kanssa. 


Halusin kirjoittaa tästä nyt, koska tänään en päässyt kouluun viettämään pikkujoulua väsymyksen vuoksi. Tuli tarve kirjoittaa ja syntyi tämä teksti. Mikäli heräsi jotain ajatuksia niin laittakaa kysymyksii tulemaan. Mie voisin nyt siirtyä neulomaan sohvalle, koska oon huomannut että se on tän väsymyksen keskellä ainoita asioita mitä juuri nyt jaksan tehdä. 

Tästä tulee siis kaulahuivi :)