 |
| Kaksi tavan uunoketta valmiina lähtöön! |
Melkoinen viikonloppu takana. En oikein osaa kunnolla edes kuvailla mitä kaikkea tuo reissu miulle opetti. Meillehän luvattiin viikko tolkulla säätiedotuksissa, että on tulossa nätti keli viikonlopulle. Noh tää on tätä mein tuuria, kun eipä kovin kauniit kelit ollut. Ilma oli viileä ja aurinko paistoi tasan kerran ja sekin oli sellainen ilta-aurinko, joka oli painumassa mailleen ja vähän pilvien välistä pilkisti.
Metsälammen laavulle saavuttaessa meinasi melkein onnen kyyneleet kihota silmäkulmiin, kun siellä tosiaan oli sellainen yleinen saunatupa, jota sai käyttää. Tupaankin olisi päässyt, jos olisi tajunnut pyytää sinne avaimet jostain Raatevaaran kylätalolta vissiinkin. Meille riitti se, että päästiin pitkän 13 kilometrin kävelyn jälkeen lämmittämään saunaa ja sen jälkeen kiivettiin saunan yläpuolella olevaan nukkumatilaan ja ai että oli muuten lämmin nukkua.
Me käveltiin pidempi matka, kuin oli alunperin tarkoitus. Isoin syy tähän oli se, että kun lauantaina lähdettiin Metsälammen laavulta alkoi satamaan vettä. Sitä tuli 3,5 kilometrin metsätaipaleen aikana ihan kiitettävästi. Päästiin opastetauluille, joissa oli "Joutenlammen laavu 5,9km" ja "Heinävaara 9km" sekä "Kiihtelysvaara 1,7km". Noh mein tarkoitus oli mennä sinne Heinävaaraan, mutta jalat kastuneina tuo 1,7 kilometriä Kiihtelysvaaraan kuulosti paremmalta.
Siinäkin toki sitten piti muutama harha-askel ottaa ja mentiinkin sinne Kiihtelysvaaraan muutaman mutkan kautta, kaatosateessa ja koko matka pelkkää ylämäkeä. Kylän ainut kahvila oli suljettu syyskuun ajan. Onneksi siellä oli semmoinen pikkuinen Sale, josta saatiin tietää et niillä on siinä vieressä ilmainen kota. Päästiin Kiihtelysvaaran kotaan paistamaan makkaraa ja kuivattelemaan varusteita. Sitten alkoi pitkä taivallus kohti Heinävaaraa. Pikkustoppi Joutenlammellakin tehtiin.
Iso valkealammen laavu oli mein viimeinen yöpaikka. Se oli sellainen avolaavu, joten oli pakko pitää tulta yllä koko yö sillä tuo lämpötila laski mukavan viileäksi. Olipahan sekin kokemus!
Kokonaisuudessaan tuo mein reissu oli miulle suuri opetus siitä miten itsensä voi ylittää. Miekin pystyin noin huimaan suoritukseen vaikka olen ylipainoinen enkä todellakaan mikään aktiiviliikkuja. Tätä ennen miun hurjin kävelymäärä yhdelle päivälle on ollut 15 kilometriä kylähullun kävelyssä vuonna 2013.
Nyt mie tiedän, että mie pystyn mihin vain. Se ei ole oikeasti kuin miusta itsestäni kiinni, jos jotain haluaa niin sen voi saavuttaa. Mie oon päättänyt saavuttaa paremman yleiskunnon, että seuraavan kerran kun lähden Jarin kanssa vaeltamaan mie pysyn hänen tahdissaan enkä taaperra hänen perässään. Puhuttiin eilen mökillä saunoessa, että voitaisiin parin vuoden päästä lähteä vaikka Lappiin vaeltamaan, kunhan molemmat saisi vielä lisää eräilykokemuksia. Harmi vain, että Lappeenrannassa ei ole niin hyviä mahdollisuuksia tuollaiselle retkeilylle. Tai on, mutta pitäisi sitten aina olla se joku joka vie lähtöpaikalle autolla. Pitää tutustua Lappeenrannan retkeilytarjontaan paremmin.
Istun täällä Jarin ja Sadun kodissa ja katselen ikkunasta ulos. Syksy on saanut jo koivun lehdet kellastumaan ja mieli itselläkin on jo kovin syksyinen. Tekisi mieli pakata reppu ja lähteä etelään Nuuskamuikkusen tavoin. Syksy on ihanaa aikaa, mutta juuri nyt mie kaipaan vain lämpöä. Viikonlopun syysmaisemat ovat tallentuneet muistoihini ja valokuviin ja voin ne kaivaa aina sieltä esiin, kun haluan muistuttaa itselleni miten upeaa aikaa syksy on. Tänään on vielä matka junalla takaisin Lappeenrantaan edessä ja huomenna töihin. Enää yhdeksän päivää tätä työssäoppimista jäljellä ja sitten miun urakka lähihoitaja on ohitse.
On aika hauskaa, että mie valmistun syksyllä. Luonto menee horrostilaan ja miun pitäisi kääntää itse uusi sivu elämässäni. Kyllä tämä tästä. Ei se haittaa, että rinkkaan ei mahtunut paluupäivälle pitkiä housuja tai villapaitaa. Mennään nyt vaan näillä capreilla ja t-paidalla ja ajatellaan lämpimiä ajatuksia.
 |
| Täältä sitä tullaan! |
 |
| Maisemat <3 |
 |
| Valkeasuon mielettömät pitkospuut, jotka paikkapaikoin olivat melko surkeassa kunnossa |
 |
| Valkeasuo |
 |
| WUHUUUUU! |
 |
| Tuolla ylhäällä nukuttiin eka yö :) |
 |
| Metsälammen pitkospuut |
 |
| Kiihtelysvaaran valloittaja! |
 |
| Siis jaksaa jaksaa! |
 |
| "Heinävaara 8 kilometriä" nam. |
 |
| Pitihän tää harvinainen hetki tallentaa, kun Heinävaaran SEOlla kaakaota juodessa pilkisti aurinko! |
 |
| Saatiin vaatteetkin kuivumaan ja jopa ihan kuivaksi viimeisellä laavulla :3 |
 |
| Maistui hyvältä 8) |
 |
| Saunan raikas suomalainen sisupussi! |
 |
| Ihana tunne <3 |
